Archive | heinäkuu 2013

Merellä -pussukka

merella

Vaihteeksi pieni pussukka/kukkaro/miksikä tätä nimittäisi. Vetoketjun ei pitänyt olla tuossa. Olin vain niin uppoutunut ajatuksiini etten hoksannut ommella saumoja toisen suuntaisiksi. Olen viime aikoina huomannut pitkästä aikaa uppoutuvani mietteisiin aina kun ompelen, siitä syystä en voi tehdä mitään mikä vaatii ajatuksien pysymistä itse ompeluksessa. En jaksa käynnistää ratkojaa. Ajatukset on pyörineet lähinnä ammatinvalinnan ympärillä. Tilannetta ei yhtään helpottanut se ettei ammatinvalintatesteistä tullut oikeastaan mitään suuntaa antavaa. Yksi jos toinenkin ammatti piti poistaa listalta missä selkä joutuisi liian koville tai jonkun muun syyn takia. Paria ammattia olen viikon verran pyöritellyt mielessä. Toinen liippaa ensimmäistä opiskelemaani alaa ja voisin myöhemmin opiskella lisää ensimmäistä alaa. Toinen olisi enemmänkin itsenäisen harjoittelun tuoman tuloksen ammattimaistamista. Siis suomeksi kotona opitun opiskelemista ammatiksi.
Tuntuu että vasta olin saman kaltaisessa tilanteessa, eihän siitä ole kuin viisi tai kuusi vuotta, silloin tosin toisesta syystä. Tämä katkaisee jälleen yhden piikin vastoinkäymiskammasta. Saa nähdä kuinka monta piikkiä sitä vielä täytyy katkaista. Minun puolestani tämä saa olla viimeinen. Tästä hetkestä alkaen elämäni voisi olla seesteistä vailla isoja vastoinkäymisiä. Pitäisiköhän tästä tehdä tilaus tuonne “yläkertaan”..

Mm. edellä olevien syiden vuoksi olo on ollut hieman rauhaton. Tuo pussukka tai mikä lieneekään tuo mieleeni purjeveneen ja meren, rauhallisuuden, onnen ja jotenkin siihen kätkeytyy samalla kaipuuta. Ikinä en ole kaivannut merelle, meri eikä edes lampi ole minun juttu. En hillittömästi tykkää olla veneessä (koolla ei ole väliä) tai jäällä mutta jos mielii päästä jonnekin uuteen paikkaan tai ei muuta reittiä ole, kyllä sen askeleen epämukavuuden puolelle ottaa.
Kyh:kin edistyy vaikkakin hitaasti. Epäilyttää että ellen ota nyt loppuspurttia en saa kaikkia valmiiksi. Saas nähdä miten käy.

Paininjalan alta

kesakassi

Kesäkassi jota voi käyttää kumminpäin vain. Otin kuvan toisinkin päin, mutta poistin sen vahingossa. Käännettynä se on keltaisempi. Kumpikin tykätään enemmän tästä “sinisestä” puolesta. Ompelin pohjaksi soikion. Olisi riittänyt ilmankin. Nyt jos kassiin heittää avaimet, ne saavuttaa pohjan kolmen sekunnin kuluttua. Tosin saajan mielestä koko on mitä mainioin 🙂

ruusuraita

Voi kun on valotus pielessä, ihan silmiin sattuu. Saa siitä sentään selvän mitä se esittää. Pussukkaisen ohje pompsahti kerran silmille selaillessani jotain aivan muuta. Se näytti hauskalle joten ajattelin testata. Nappasin suurinpiirtein toisiinsa sopivat kankaat, ehkä olisi voinut käyttää ei toisiinsa sopivia tai yläkappaleeseen yksiväristä kangasta. Tämän mallin testaamisen myötä lähti pussukoiden teko lapasesta. Ja luulenpa että tällaisen teen jossain vaiheessa toisenkin.

Vihersydän -kolikkokukkaro

Vielä piti yksi pikkuinen kolikkokukkaro tekaista.. Näitä nyt syntyy ohjeen tai päähän putkahtaneen idean testaamiseksi/toteuttamiseksi.  Vahakangas on huudellut nurkasta jo muutaman päivän, vieläkin se antaa odottaa (p)inspiraatiota tulla joksikin, isommaksi kuin tämä kolikkokukkaro.

vihersydan_kolikoillee

Leikkasin palasen vetoketjun mukaan, josta oikeastaan koko homma lähti käyntiin. Olen vuosien aikana koonnut kohtuullisen vetskarikokoelman. Ei niitä ihan tolkuttomasti ole, mutta riittävästi. Tai niin sitä luulisi, tuntuu ettei koskaan löydy omasta varastosta oikeanlaista ketjua. Tämäkin yksilö kuuluu siihen joukkoon mikä on uskollisesti seurannut vuosia mukanani muutosta muuttoon. Nyt oli aika sijoittaa se osaksi ompelusta.

vihersydan_kolikoillet

Yksi huonopuoli tässä vahakankaassa on. Mikäli haluaa käyttää taloudellisesti, niin kuin minä tykkään, tästä ei voi tehdä pieniä juttuja. Olisin tykännyt enemmän jos sydän olisi ollut keskellä. Mutta kuten sanottu, testaus-/toteutusmielessä tämäkin syntyi. Ja vaikkei kuvista näy, laitoin tähänkin kangasvuorin.

Sateen jälkeen

Tänään tekaisin tällaisen kolikkokukkaron

sateenjalkeen
Aha.

Siis tällaisen

sateenjalkeen1

Okei okei, ei siitä täydellinen tullut mutta voisin sen silti esitellä.

sateenjalkeen2

Kiitos =)

Mikäkö meni pieleen? Vetoketju on avoketju eikä ajatus ollut tehdessä täysin mukana, olisin voinut leikata alaosan pois kun kuitenkin tästä oli tarkoituskin tehdä umpimalli. Toinen moka tuli muodon suhteen. Vetoketjun yläpään sauma olisi pitänyt ommella toisinpäin. Kun huomasin en viitsinyt enää purkaa. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä tällainen. Koskaan ei ole viehättänyt ommella mitään pientä, on liian näpertelemistä. Silti näitä tulee silloin tällöin tehtyä, myös jatkossa. Ehkäpä pieni vastenmielisyys muuttuu sitä mukaa edes siedettäväksi kun jaksaa vaan näpertää 🙂

Tulenpalava kesäilta

Tässäpä on eilen loppuhopulla tehty pussukka. Kangas saattaa hämmästyttää niitä ketkä tuntevat minut, en pidä Marimekosta (poikkeuksena yksi tai kaksi kuosia). Varsinkin Unikko (Marimekkokukka) kuosi saa minut voimaan pahoin. Kangas on peräisin anoppikokelaalta jolla taas Marimekkoa on siellä sun täällä.
Mennäänpäs pussukkaan takais… siis.. no.. takaisin aiheeseen. Mietin jotain koristetta tuohon tyhjään kohtaan, vaan koska minulle se ei jää niin se kuka tämän tulee omistamaan saa ihan itse keksiä koristeen 🙂

tulenpalava

Koska ompelin tätä suurinpiirtein koulun tulipalon aikaan, tämä sai luontevasti nimeksi Tulenpalava.

kesailta

Tämän ompelin tänään alkusiivoilun lomassa, varsinainen siivous on huomenna kun on saunapäiväkin. Kaikkea kun ei pysty yhtenä päivänä siivoamaan niin se on jakautunut luontevasti useammalle päivälle. Tämäkin on anoppikokelaan kangaspalavarastosta jota tyrkytettiin keväällä ja tulihan sieltä otettua kangas jos toinenkin.. Minusta tämä on hyvinkin rauhoittava, kuin kesäilta, vaikka tuleekin mieleen 60 tai 70 -luku. Silti se ei ole minun tyyliseni. Mikäli “tämäkään ei ole minun tyylinen” ompelu jatkuu, en tiedä mihin joudun tuotosten kanssa.

tyonjohtaja

Kun ajattelin tehdä Kesäillalle välisilityksen, silityslauta olikin varattu! Ihan ite työnjohtaja oli hiipinyt selän taakse valtaukselleen. Hyvin sujuvasti kissikkäinen katseli kattoon viestittäen “en minä mitään ole tehnyt”. Niinpä niin.. 🙂

tulenpalava_kesailta

Siinäpä ne, Tulenpalava ja Kesäilta.

Kaikkia ompeluita en voikaan näyttää kun posti ei ole vielä mennyt perille. Mietinnässä on vieläkin tuleeko sanktiota ja minkälaista kun kesäkuussa ei ompeluita syntynyt yhtään. Ehkä pidän tämän “vapaamielisenä”, ei kai kaikesta epäonnistumisesta tarvitse saada piiskaa. Eikös se ole riittävästi kun itse tietää epäonnistuneensa? Pääasia että ompeleminen ei jää täysin taka-alalle tai unohduksiin.

Pientä pintaremonttia -kohde

Yritän aina klo 21 mennessä lopettaa ompelemisen kun en tiedä miten hyvin se kuuluu naapuriin. Tänään meni hieman pitemmäksi kun en malttanut jättää muutamaa saumaa huomiseksi. Siinä surruutellessani kuuntelin kun hälytysajoneuvo, ja toinen ja vielä kolmaskin kuuluu menevän johonkin lähistölle (kolmannen jälkeen menin laskuissa sekaisin). Hälyajoneuvojen kuuluminen meille ei ole tavatonta, se on jos ei edes kerran päivässä yksi aja ohi. Mieli alkoi olla malttamaton kun tahtoi tietää mikä on pistänyt koko orkesterin liikkeelle. Kurvasin Tilannehuoneen sivuille jossa kerrottiin keskisuuresta rakennuspalosta. Silmät teetassien kokoisina mietin mitä kohtuu isoja rakennuksia lähistöllä on ja vilkaisin ulos. Valtava savupatsas, koulun kohdalla! Muistin etten ole pitkään aikaan kunnolla ulkoiluttanut kameraa joten nyt sen voisikin tehdä.

1

Kyllä siellä pikkuinen palo taitaa olla..

2

Tuppaa vähän savuttamaan..

3

Vähän tulee piipuistakin hormeistakin savua ja muutama liekkikin siellä on..

4

Koulun takana on isommat liekit..

5

Taitaa pojat katsella liekkejä kohta hieman ylempää..

6

Kattopellit täytyy pestä ensin…

7

Myös alapuolelta…

8

Välillä pitää jäähdytellä nosturia ja letkuja..

Huomenna voisikin postailla ompeluksista.

Kyh:n viemää

Heti kun sain kyh -aloitukset tehtyä iski plääh, kyhplääh. Otin sentään juhannuksena mökille mukaan liinan alun ja jonkin verran se eteni. Sen jälkeen se on saanut rauhassa olla käsityöpussukassa. Ehkä se johtuu siitä että kyh valtasi koko kesäkuun, aamusta iltaan. Ei sentään illasta aamuun, sillä sitä olisi voinut jo sanoa painajaiseksi. Oma ompelutempauskin jäi 100-0 kyhin alle. Onneksi en ilmottautunut kyjyyn vaikka pienen hetken se oli mielessä. Sentään joku järjenhippunen tallessa 😛
Jatkossa täytyy etsiä ohjeet hyvissä ajoin etukäteen. Nyt etsin joka päivä uuden pääsääntöisesti Ravelryn avulla ja mikäli ei ohjetta löytynyt tuli avuksi junasukat tai tossut. Minulla oli  tälläkin kertaa hiljaisena tavoitteena keksiä 22 eri neuletta/virkkausta. Melkein onnistui.. Minulla on usein paha tapa asettaa rima korkeammalle kuin tarvitsisi.
Seuraavaan tempaukseen täytyy valmistautua myös keskeneräisten töiden säilytysjärjestelmällä ts. pitää tehdä käsityöpussukoita. Nyt ne jotenkin vaan kasautui olohuoneen pöydälle. Kuvaa en ole kehdannut ottaa, häiritsee muutenkin ihan riittävästi.  Yhdet junasukat on valmiit, yhdet on pohdinnan alla kuinka käytän toista väriä kun ruskeaa ei ole riittävästi. Osa on melkein valmiita, tossuihin pitäisi virkata reunukset. Korvikset kaipaa jotain ja niille voisi tehdä kaulakorun kaveriksi.
Rick -sukka etenee, todella hitaasti mutta kuitenkin. En ehkä tee niin pitkiä varsia kuin ohjeessa, alan olla kyllästynyt. Wollmeise Twin, ihan kamalaa lankaa neuloa. Halkeilee, jatkuvasti saa tihrustaa ja kun minä tykkäisin katsoa telkkaria. Toisaalta malli ei ole sopiva langalle, ehkä se on hyvä lanka mikäli ei tarvitse neuloa jatkuvasti kahta silmukkaa yhteen.. Lisäksi se on sukkalangaksi oudon puuvillaista. Ainoa mikä ei inhota on väri. Se on just oikea ruskean sävy, kun ei huomioida että muutama silmukka on huomattavasti tummempi. Onneksi vain muutama niin ei harmita.

ulkoilemassa