Tulenpalava kesäilta

Tässäpä on eilen loppuhopulla tehty pussukka. Kangas saattaa hämmästyttää niitä ketkä tuntevat minut, en pidä Marimekosta (poikkeuksena yksi tai kaksi kuosia). Varsinkin Unikko (Marimekkokukka) kuosi saa minut voimaan pahoin. Kangas on peräisin anoppikokelaalta jolla taas Marimekkoa on siellä sun täällä.
Mennäänpäs pussukkaan takais… siis.. no.. takaisin aiheeseen. Mietin jotain koristetta tuohon tyhjään kohtaan, vaan koska minulle se ei jää niin se kuka tämän tulee omistamaan saa ihan itse keksiä koristeen 🙂

tulenpalava

Koska ompelin tätä suurinpiirtein koulun tulipalon aikaan, tämä sai luontevasti nimeksi Tulenpalava.

kesailta

Tämän ompelin tänään alkusiivoilun lomassa, varsinainen siivous on huomenna kun on saunapäiväkin. Kaikkea kun ei pysty yhtenä päivänä siivoamaan niin se on jakautunut luontevasti useammalle päivälle. Tämäkin on anoppikokelaan kangaspalavarastosta jota tyrkytettiin keväällä ja tulihan sieltä otettua kangas jos toinenkin.. Minusta tämä on hyvinkin rauhoittava, kuin kesäilta, vaikka tuleekin mieleen 60 tai 70 -luku. Silti se ei ole minun tyyliseni. Mikäli “tämäkään ei ole minun tyylinen” ompelu jatkuu, en tiedä mihin joudun tuotosten kanssa.

tyonjohtaja

Kun ajattelin tehdä Kesäillalle välisilityksen, silityslauta olikin varattu! Ihan ite työnjohtaja oli hiipinyt selän taakse valtaukselleen. Hyvin sujuvasti kissikkäinen katseli kattoon viestittäen “en minä mitään ole tehnyt”. Niinpä niin.. 🙂

tulenpalava_kesailta

Siinäpä ne, Tulenpalava ja Kesäilta.

Kaikkia ompeluita en voikaan näyttää kun posti ei ole vielä mennyt perille. Mietinnässä on vieläkin tuleeko sanktiota ja minkälaista kun kesäkuussa ei ompeluita syntynyt yhtään. Ehkä pidän tämän “vapaamielisenä”, ei kai kaikesta epäonnistumisesta tarvitse saada piiskaa. Eikös se ole riittävästi kun itse tietää epäonnistuneensa? Pääasia että ompeleminen ei jää täysin taka-alalle tai unohduksiin.

2 thoughts on “Tulenpalava kesäilta

  1. Ihanat pussukat ja ihana työnjohtaja! Mullakin on tuo herra Työnjohtaja aina valtaamassa tilaa juuri silloin ompelunurkkauksestani kun siellä itse yritän jotain värkätä…Yleensä puskee syliin juuri silloin kun pitäisi jotain ommella. Tai sitten käy makaamaan materiaalien päälle 😀

  2. Kiitos 🙂 Onhan se ihana kun sille päälle sattuu. Parasta aikaa se narisee kuin rasvaamaton sarana. Iltaruoan aika kuulemma..
    Minun ei pitäisi tätä sanoa, koska aina kun sanon jotain mitä kissa ei saisi tehdä tai mitä se ei ole tehnyt pitkään aikaan, niin se tekee sen viidessä minuutissa. Onneksi meidän Työnjohtaja ei ole pitkään aikaan makoillut ompelupöydällä. Ehkä siinä on ollut liikaa kaikenlaista tavaraa. Ehkä en jatkossa siivoakaan sitä liian hyvin.. 😉
    Syliin tuo tulee kun neulon, jos tulee. Jostain syystä hää ei ole koskaan viihtynyt kuin kausittain sylissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *